Näetkö punaista? -monologi sopii yläkoulujen oppilaille ja vanhemmille. Tarinassa on kouluarjessa tapahtuvia ristiriitatilanteita ja niiden ratkaisuja. Vastuun ottaminen omista teoista on monologin keskeinen viesti: ärtymyksen ja kiukun tunteita voi hallita. Ihmisen kuuluu pitää puolensa rakentavin keinoin eikä räyhäämällä. Esityksessä on käytetty hiukan huumoria ja yleisöä osallistavia tehtäviä.

Näetkö punaista? -monologi toimii draamallisena keskustelunavaajana. Esityksen jälkeen keskustelua jatketaan valmiiden purkukysymysten ja toiminnallisten tehtävien avulla oman opettajan tai muun ohjaajan kanssa.